Teollisuuden päästöt kuriin päästökaupan avulla

Päästökauppa kehitettiin 2000-luvun alussa teollisuuden päästöjen hallitsemista varten. Käytännössä yritysten on todennettava päästönsä joka vuosi ja palautettava päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia viranomaisille. Yksi tonni hiilidioksidia vastaa yhtä päästöoikeutta. Päästöjen kokonaismäärälle on asetettu katto, joka laskee joka vuosi. Päästökaupan avulla on tarkoitus ohjata teollisuutta vähentämään fossiilista energiaa.

Päästökauppa ei ole vielä täysin ongelmatonta

Päästökauppaa on käyty jo 10 vuotta, mutta koko ajan päästöoikeuksien hinta on ollut laskussa. Tämä on tietenkin tehnyt päästökaupasta yrityksille melko helppoa ja edullista, eikä päästökaupalla ole onnistuttu ohjaamaan teollisuutta kohti uusiutuvia energianlähteitä. Viimeisten 10 vuoden aikana hinta on tippunut jopa 75 %.

Hinnan putoaminen on johtunut siitä, että päästöoikeuksien tarjonta on ollut suurempaa kuin kysyntä. Päästöoikeuksien määrän määrittämistä ei ole säädelty kovin paljoa eikä siihen ole ollut selkeitä normeja, joten käytännössä niiden avulla ei ole onnistuttu vähentämään teollisuuden päästöjä merkittävästi. Järjestelmää on kritisoitu paljon, ja vuonna 2018 EU päättikin uudistaa sen.

Päästökauppa koskee Ylen jutun mukaan mm. energiantuotantolaitoksia ja runsaspäästöisiä tehtaita. Päästökaupalla on myös kikkailtu. Yritykset ovat myyneet ylimääräisiä päästöoikeuksiaan toisille. Päästöoikeudet ovat olleet EU:n tärkein väline ilmastonmuutoksen torjumiseen, mutta toistaiseksi ne ovat olleet täysin tehottomia. Toimiessaan päästökauppa olisi markkinaehtoinen tapa ohjata markkinoita.

Uudistus rajoittaa päästöoikeuksien määrää

EU:n uudistuksen vuoksi päästöoikeuksien määrää laskee 2,2 % vuosittain, joten oikeuksien hinnat tulevat nousemaan. Ne ovat jo nousseet kolminkertaisiksi. Tämä voi nyt kostautua yrityksille, jotka ovat myyneet päästöoikeuksiaan muille, sillä heidän päästöoikeutensa eivät välttämättä enää riittäkään päästöjen kattamiseen. Nämä yritykset joutuvat nyt ostamaan lisää oikeuksia kalliimpaan hintaan. Ikävä kyllä päästöoikeuksien hinnat heijastuvat myös sähkön hintaan – ainakin kunnes päästöt saadaan oikeasti matalalle tasolle.

Suomessa sähkön hinnan nousua ei ole otettu vastaan hyvin, sillä maassa käytetään runsaasti energiaa. Pieni vertailu paljastaa kuitenkin, että Suomessa sähkön hinta on ollut jo pitkään Euroopan halvimpia. Korkea sähkön hinta voi kuitenkin kannustaa ihmisiä tehostamaan sähkön käyttöä; energiatehokkaat laitteet, sähkön käyttö halpoina aikoina ja muut säästötoimet hyödyttävät Suomea kansallisellakin tasolla.