Uusiutumattomat energianlähteet eli fossiiliset polttoaineet ovat olleet ihmiskunnan tärkein energianlähde teollistumisen jälkeen. Ne valikoituivat käyttöön, sillä niitä pystyttiin hyödyntämään vähällä teknologialla ja ne olivat energiatiheitä. Ennen niiden käyttöä ihmiskunta on käyttänyt energianlähteinä esimerkiksi tuulta, vesivoimaa ja biomassaa, joista on sittemmin jalostettu myös teollisuuden käyttöön sopivia tuotantotapoja.

Öljyvarannot hiipuvat

Öljy on ollut fossiilisista energianlähteistä tärkein. Sen kulutus on kuitenkin ollut laskussa 70-luvulta saakka, jolloin öljykriisi sai ihmiset havahtumaan yksipuoliseen energiantuotantoonsa. Sen jälkeen monet vaihtoivat öljylämmityksen pois ja muihin energiamuotoihin alettiin panostaa. Öljyllä on kuitenkin edelleen tärkeä rooli liikenteessä ja teollisuudessa. Öljyvarantojen suuruudesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta niiden arvellaan riittävän noin 50 vuotta. Tämän lisäksi öljyn haittapuolena on yksipuolinen omistus; 77 % maailman öljyvarannoista on OPEC-maiden omistuksessa. Öljyvarantojen hiipuminen näkyy jo liuskereservien hyödyntämisenä.

Hiilestä syntyy merkittävä määrä päästöjä

Hiili on öljyn jälkeen käytetyin uusiutumaton energiamuoto, ja sen käyttö on itse asiassa lisääntynyt. Hiilivarantojen määrä on suurempi ja ne ovat levinneet tasaisemmin, mutta hiili aiheuttaa huomattavasti muita fossiilisia polttoaineita enemmän päästöjä. Tämä näkyy suurissa kaupungeissa ilmanlaadun heikentymisenä. Lisäksi hiilidioksidipäästöt vaikuttavat maapallon ilmastoon, joten niiden lisääntyminen on haitallista.

Maakaasu hupenee ja varantojen hyödyntäminen käy vaikeaksi

Maakaasun osuus on myös kasvanut viime aikoina, mutta maakaasusta syntyy onneksi vähemmän päästöjä kuin hiilestä tai öljystä. Maakaasuvarannot kuitenkin vähenevät ja niiden hyödyntäminen on koko ajan vaikeampaa. Liuskekaasun hyödyntäminen on aiheuttanut vesistöjen pilaantumista ja puhtaita kaasupäästöjä. Varantojen uskotaan riittävän nykyisellä kysynnällä noin 60 vuodeksi. Maakaasua käytetään sähkön, lämmön, lämpimän käyttöveden, prosessihöyryn ja jäähdytyksen tuotantoon, joten sen korvaaminen vaatii monipuolista suunnittelua.

Ydinvoiman turvallisuus askarruttaa

Ydinvoima on uusiutumattomista energianlähteistä vähäpäästöisin ja tehokas tapa tuottaa energiaa. Sen turvallisuus on erittäin hyvä, sillä onnettomuudet ovat hyvin harvinaisia. Luonnonkatastrofeihin ja virheisiin varautuminen on kuitenkin haastavaa, ja loppusijoittamiseen liittyy monia riskejä. Uraanin loppuminen ei kuitenkaan ole uhka lähitulevaisuudessa; nykyisellä käyttötasolla uraanin uskotaan riittävän noin 230 vuodeksi. Ydinvoiman käyttö on lisääntynyt viime vuosina, ja sen odotetaan lisääntyvän edelleen.