Suomi pyrkii kohti hiilineutraalisuutta, ja tavoitteiden saavuttamisen eteen on jo nähty merkittävästi vaivaa. Tarkoituksena on yhdentää sähkömarkkinoita EU:n sisällä, säädellä sähköä tehokkaammin, osallistaa kotitalouksia markkinoille ja parantaa sähkön energiatehokkuutta. Tämä onnistuu lisäämällä sähköä uusiutuvista ja hiilineutraaleista lähteistä, vähentämällä fossiilista energiantuotantoa ja älykkäällä säätelyllä.

Uusiutuvien energianlähteiden lisääminen

Noin kolmannes sähköstä tulee tällä hetkellä uusiutuvasta energiasta, ja suurin osa siitä tulee vesivoimasta. Osuuden kasvattaminen nopeuttaa tavoitteisiin pääsemistä. Tuet ja päästökauppa ovat pääasialliset välineet uusiutuvien energianlähteiden osuuden lisäämisessä, mutta ne eivät ole täysin ongelmaton ratkaisu. Tuet saattavat vääristää markkinoita ja päästökauppaa on vasta tiukennettu.

Toistaiseksi selätettäviä ongelmia ovat edelleen uusiutuvien energianlähteiden vaihtelevuus ja heikko akkuteknologia. Sähkön varastointi auttaisi tasaamaan esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoiman vaihtelua ja vähentämään tuotantokatkoksia, sillä sähköä saadaan säästöön huipputuotannon aikana. Energiasääennusteiden avulla tuotantoa voitaisiin ennustaa tarkemmin ja tehostaa resurssien käyttöä.

Fossiilisen energian tuotannon vähentäminen

Uusiutuvien energianlähteiden kehitys on yhä täydessä vauhdissa, joten vakiintuneista fossiilisista energialähteistä luopuminen ei ole aivan helppoa. Monet teknologiat ja prosessit riippuvat edelleen fossiilisista polttoaineista. Voimaloita kuitenkin lakkautetaan, vaikka niillä olisi yhä käyttöikää; lakkautetut voimalat toimivat tehoreservijärjestelmänä, joka auttaa hätätilanteissa. Tämä järjestelmä saattaa kuitenkin aiheuttaa ylimääräisiä kuluja ja hidastaa uuden tuotantokapasiteetin kehittämistä. Ydinvoiman avulla energiantuotantoa voitaisiin kuitenkin vakauttaa, ja monissa Euroopan maissa on otettu käyttöön myös tehomarkkinat ongelman ratkaisemiseksi.

Älykäs säätely

Sähkön kulutusta ja tuotantoa voi jo seurata tuntitasolla, ja modernit talojärjestelmät auttavat seuraamaan energiatehokkuutta entistäkin tarkemmin. Kodit voidaan myös liittää osaksi mikroverkkoa, joka parantaa omavaraisuutta ja vähentää kustannuksia. Älykäs säätely voidaan myös ulottaa suuremmille aloille; Euroopassa on suunniteltu kattavaa yhteistä verkkoa, jonka avulla voitaisiin tuottaa halvalla huipputuotannon aikana ja siirtää sähköä tehokkaasti alueille, joilla sitä tarvitaan.

Kuluttajatasolla kodintekniikan älyominaisuudet voisivat auttaa havaitsemaan edulliset sähkön hinnat ja reagoimaan niihin; esimerkiksi akut latautuisivat automaattisesti silloin, kun sähkö on edullista. Tämä voisi auttaa tehostamaan sähkön käyttöä merkittävästi kansallisellakin tasolla – etenkin, mikäli sähköautot yleistyvät kotitalouksissa. Kotitalouksissa voisi olla myös energiavarastoja, joihin sähköä otettaisiin talteen huipputuotannon aikana.