Rakennusala tukee energia-alan vihreitä tavoitteita

Rakennusala ja energia-ala ovat kuin paita ja peppu, sillä rakentaminen vaatii energiaa, kuten myös rakennusten ylläpito ja niissä asuminen. Rakennuksilla onkin siis tärkeä rooli energian kulutuksen vähentämisessä. Rakennusalalla voi tukea energia-alaa energiansäästötavoitteiden saavuttamisessa monilla tavoin, kuten tehokkaammalla rakentamisella sekä kiertotaloutta hyödyntämällä.

Rakennustuotannon rooli

Rakennustarvikkeiden tuotannon on laskettu tuottavan noin 5 % kaikista kasvihuonepäästöitä, ja rakentamiseen kuluu rakennuksen elinkaaren aikaisesta energiankulutuksesta jopa 10—20 % riippuen materiaaleista ja tekniikasta.

Energiaintensiivisimpiin materiaaleihin kuuluvat esimerkiksi teräs, sementti ja lasi, joiden tuottaminen vaatii korkeita lämpötiloja ja joihin tarvittavien materiaalien louhiminen ja tuotanto aiheuttaa päästöjä. Niiden suhteen onkin onnistuttu käyttämään runsaasti kierrätysmateriaaleja. Jopa 99 % teräksestä valmistetaan kierrätysmateriaalista, ja teräsbetonissa käytettävä teräs tehdään aina romuraudasta. Sementin suhteen asiassa ei ole edistytty pitkälle, vaikka kyseessä onkin maailman käytetyin rakennusmateriaali.

Teollisuudessa kuten teräksen valmistuksessa on myös yhä yleisempää ottaa talteen hukkalämpö ja käyttää se hyödyksi. Yhteistuotanto on Suomessa yleisempää kuin monissa muissa Euroopan maissa, mikä johtuu osittain myös ilmastosta, jossa lämmitys on pakollista talvella. Yritykset voivat käyttää hukkalämmön omien kiinteistöjensä lämmitykseen, jolloin kulut ja päästöt vähenevät.

Rakennusten käytönaikainen energiankulutus

Rakennusten käytön aikana energian kulutusta voidaan vähentää tekemällä rakennuksista energiatehokkaampia, mutta myös hyvä kaavoitus ja suunnittelu auttavat vähentämään päästöjä. Kun joukkoliikenne toimii hyvin, kevyen liikenteen verkosto on kattava ja yhdyskunnat on suunniteltu hyvin, syntyy arjessa vähemmän päästöjä. Tämä on tärkeää etenkin kaupungeissa, joissa syntyy valtaosa päästöistä.

Talotekniikan toimivuuteen myös voidaan panostaa. Betonitalon käytönaikaiset päästöt voivat olla yhtä hyvät kuin puutalonkin – vaikka betonin tuotanto ja kierrätys tuottaakin enemmän päästöjä – kunhan talotekniikka on kunnossa. Energiansäilöntätekniikan on muun muassa arvioitu vähentävän päästöjä ja tekevän sähkö- ja lämmitysverkostojen hyödyntämisestä tehokkaampaa.

Parasta olisi tietenkin, että talo kestäisi pitkään, sillä purkaminen ja uudelleen rakentaminen aiheuttaa aina lisää päästöjä. Laadukkaat materiaalit, yksinkertaiset talotekniset ratkaisut ja huolellinen toteutus ovat jo pitkään olleet pitkäkestoisten rakennusten perusta, mutta rakennuttajien ja sijoittajien harmiksi tällainen rakentaminen ei ole yleensä halpaa.