Pienvesivoima auttaa lisäämään vihreää energiaa

Suomen vesivoimaloiden teho on yhteensä 3100 MW, ja pienvesivoimalla tuotetaan sähköä vuosittain noin 1089 GWh. Pienvesivoimalaitokset ovat laitoksia, joiden nimellisteho on alle 10 MW. Minivesivoimalaitokset ovat kaikista pienimpiä laitoksia, joiden teho on alle 1 MW:n. Pien- ja minivesivoimaloita on yhteensä 152 kappaletta. Yksin minivesivoimaloiden teho on yhteensä noin 57 MW.

Suomessa patovoimalaitokset ovat tärkein vesivoimalaitostyyppi

Suomen vesivoimalaitokset ovat lähinnä pato- ja jokivoimalaitoksia, jotka asennetaan jokeen ja joihin kuuluu pato. Myös muutamia kanavavoimalaitoksia löytyy. Muualta maailmalta löytyy yleisesti myös pumppuvoimalaitoksia, joiden toteuttaminen vaatii suuria korkeuseroja. Suomessa maan ainoa pumppuvoimalaitos löytyy Kemijärveltä. Pumppuvoimalaitosten avulla voidaan myös varastoida sähköä.

Patolaitokset ovat käytännöllisiä, sillä niiden avulla voidaan tuottaa suuriakin määriä sähköä. Suurimmat vesivoimalaitokset maailmassa ovat patolaitoksia. Patojen hankaluutena on niiden aiheuttama häiriö ympäröiville ekosysteemeille; patojen alta voi kadota kokonaisia ekosysteemejä ja ihmisetkin voivat joutua muuttamaan. Lisäksi padot hankaloittavat vaelluskalojen liikkumista ja ovat aiheuttaneet kokonaisten kalalajien katoamista paikoitellen. Suomen lohikanta romahti patojen seurauksena, kun kalatietäkään ei rakennettu niiden kulkua varten.

Suuri potentiaali

Uusien suurvoimaloiden rakentaminen on erittäin vaikeaa, sillä monet patoamattomista joista ovat jo suojeltuja ja vaatimukset laitoksille ovat tiukat. Pienvesivoiman teoreettinen, hyödyntämätön potentiaali on jopa 434 MW, tosin lukuun on laskettu myös suojellut alueet. Tällä hetkellä pienvesivoimaa voidaan rakentaa noin 60 MW edestä. Tästä huolimatta minivesivoiman käyttö voi jopa kolminkertaistua vuoteen 2025 mennessä.

Mitä pienempi vesivoimalaitos rakennetaan, sitä korkeammiksi sen yksikkökustannukset nousevat. Turvallisuus aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, sillä pato ja tulvaluukut ovat kalliita. Pienten putouskorkeuksien valjastaminen on myös kallista. Lisäksi luvat ovat kalliita.

Käytöstä poistuneita pienvesivoimaloita on myös lukuisia. Käytöstä poistuneiden laitosten remontointi on usein helpompaa ja halvempaa kuin uusien laitosten rakentaminen. Ongelmana on kuitenkin se, että tästä huolimatta kyseessä on kallis ja vaativa projekti. Standardisoituja ratkaisuja ei ole. Valmiit ratkaisut ja paketit voisivat kuitenkin kannustaa remontointia ja tuoda Suomeen paljon lisää vesivoimaa. Vanhojen suurlaitosten remonttien avulla on onnistuttu jo kasvattamaan 230 MW kymmenen vuoden aikana.