Miten Suomen hiilijalanjälki pärjää kansainvälisessä vertailussa

Hiilijalanjäljellä ilmaistaan kasvihuonekaasujen vaikutuksia ilmastoon. Se perustuu ekologiseen jalanjälkeen ja elinkaariarviointiin, mutta siitä on olemassa myös muita määritelmiä. Hiilijalanjälki voidaan laskea globaalilla tasolla, yhteisön tasolla tai yksilön tasolla.

Suomalaisten jalanjälki on korkeahko

Suomen hiilijalanjälki on Euroopan muihin maihin ja jopa muihin Pohjoismaihin verrattuna korkeahko. Maan sisällä hiilijalanjälki on korkein Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla. Lämmitykseen kuluva energia ei siis selitä luvun korkeutta, vaikka sitä tarjotaan usein selitykseksi; eikä kaupungissa asuminen vaikuta olevan energiatehokkaampaa, vaikka niinkin on uskottu.

Öljylämmityksen käyttö, asuminen ja ruoka selittävät osan hiilijalanjäljestä, ja etenkin pääkaupunkiseudulla käytetään turpeeseen, hiileen ja maakaasuun perustuvaa sähkölämmitystä. Suomessa on panostettu uusiutuvaan energiaan ja hiilineutraaliin energiaan selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa, mutta Suomi on kuitenkin EU-maihin verrattuna kärjessä uusiutuvan energian tuotannossa.

Miten Suomessa pyritään pienentämään hiilijalanjälkeä?

Suomessa panostetaan entistäkin enemmän uusiutuvaan energiaan, kuten puuhun ja bioperäisiin polttoaineisiin, ja rakenteilla olevat ydinvoimalatkin auttavat pienentämään hiilijalanjälkeä. Teollisuuden lisäksi toimia tarvitaan myös kuluttajien suunnalta.

Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on Ylen mukaan tärkeä tapa parantaa energiatehokkuutta. Etenkin 60-90-luvun kerrostaloissa lämmintä ilmaa joutuu hukkaan suuria määriä.

Liikenteessä odotetaan myös muutoksia. Sähköautojen ja kaasuautojen määrä on kasvanut tasaisesti, vaikka ne ovatkin edelleen melko harvinaisia. Tarvitaan lisää tankkauspaikkoja, jotta niiden ostaminen olisi mielekkäämpää. Useissa maissa julkinen liikenne on vaihdettu kaasu- ja sähköautoihin, ja Suomessakin tämä kehitys on alkanut pikkuhiljaa. Myös autoilun väheneminen on todennäköistä, sillä pysäköinti voi kallistua, tietulleja tulla ja bensan hintakin voi nousta. Kevyen liikenteen väyliin panostetaankin nyt runsaasti.

Myös ruoan avulla pyritään vähentämään päästöjä. Liharuoka aiheuttaa enemmän päästöjä kuin kasvikset, ja ruokailun suhteen saatetaan palata menneisiin tottumuksiin, ja pitää säännöllisiä kasvisruokapäiviä. Yhä useampi ihminen on myös päättänyt alkaa syödä kasvispainotteisempaa ruokaa vähentääkseen hiilijalanjälkeään.

Kulutustottumukset kasvattavat myös hiilijalanjälkeä. Kuluttajia yritetään ohjata valitsemaan ympäristöystävällisempiä tuotteita ja ostamaan vähemmän. Etenkin muodin roolia päästöjen tuottamisessa on ryhdytty kritisoimaan viime aikoina, mutta ongelmallista on myös lyhytikäinen elektroniikka. Kierrätys ei riitä ratkaisuksi, sillä muodin ja laitteiden tuotannostakin syntyy runsaasti päästöjä.