Biokaasua tuotetaan pääasiassa käymisen avulla. Kaasua voidaan käyttää samaan tapaan kuin maakaasua, ja se tarjoaa laitostuotannon lisäksi jonkin verran mahdollisuuksia pienessä mittakaavassa. Suomesta löytyy jo jonkin verran kaasuautoja, joita voi tankata biokaasulla. Miten biokaasu syntyy, ja miksi sitä kehitetään?

Biokaasu jalostetaan jätteistä

Biokaasun tuotantoon voidaan käyttää orgaanista jätettä, jonka on oltava mahdollisimman puhdasta. Esimerkiksi elintarvikejäte, kompostijäte, maatalouden ja metsätalouden jätteet, lanta ja yhdyskuntajätteet soveltuvat tuotantoon – kaikenlainen biohajoava jäte käy. Jätteen seassa ei saisi olla muovia, metallia tai muita aineita, jotka eivät maadu. Biokaasun alkuperä on siis täysin uusiutuva.

Muovi ja muut maatumattomat aineet on seulottava jätteen seasta ja hävitettävä erikseen. Tämä on biokaasun huono puoli; sen avulla ei voida hankkiutua eroon kaikista jätteistä.

Kun biojätteet viedään kaasulaitokselle, vähenevät niistä ilmakehään vapautuvat metaanipäästöt. Biokaasulaitoksissa kaasua valmistetaan anaerobisen käymisen avulla. Prosessin onnistuminen vaatii riittävän suuren massan jätettä, mistä syystä biokaasun valmistaminen kotona voi olla haastavaa. Huonoja puolia onkin se, että joskus biojätettä joudutaan tuomaan laitoksille melko kaukaa. Tämä lisää menetelmän hiilijalanjälkeä. Sen sijaan maatiloilla biokaasun paikallinen tuotanto voi kuitenkin olla mahdollista.

Tuotannosta jäävät jätteet voidaan kierrättää lannoiteteollisuuden käyttöön, joten käytettyjen materiaalien elinkaari täydentyy kokonaiseksi kiertokuluksi. Toisaalta esimerkiksi yhdyskuntalietteestä voi löytyä haitta-aineita, jotka tekevät syntyvästä jätteestä lannoitetuotantoon soveltumatonta.

Biokaasu vähentää päästöjä

Biokaasun tuotannosta syntyy melko vähän päästöjä, ja biokaasuautojen – kuten myös maakaasuautojen – päästöt ovat vähäisiä. Sen käsittely on turvallisempaa kuin nestemäisen maakaasun, jonka erittäin kylmät lämpötilat vaativat erikoisosaamista. Biokaasu voi siis auttaa vähentämään fossiilisten polttoaineiden kulutusta, lisäämään energiaitsenäisyyttä ja vähentämään ilmansaasteita.

Huoltoasemaverkoston tulee kuitenkin olla riittävän kattava, jotta biokaasuauton käyttäminen on järkevää. Toistaiseksi verkosto on riittävän kattava vain Etelä-Suomessa. Sähköautojen latauspaikkoja on tällä hetkellä enemmän kuin kaasuautojen tankkauspisteitä. Kaasuautot ovatkin harvinaisia; niitä on Suomessa vain muutamia satoja.

Toistaiseksi haasteena on myös tuotantolaitosten koko; isojen laitosten laatiminen on haastavaa, eikä niitä ole paljon. Riittävän kapasiteetin avulla biokaasua voitaisiin hyödyntää myös esimerkiksi lämmitykseen. Biokaasua voidaan käyttää hyvin samanlaisiin tarkoituksiin kuin maakaasua.