Author Archive

Ilmastoteot rakentuvat arjessa

Maapallon ilmaston uhanalainen tilanne on ollut yksi suurimpia puheenaiheita kuluneen vuoden aikana. Tuoreimmat ilmastoraportit ovat julkaisseet karua faktaa siitä, miten lähellä maapallon kestokyvyn lopullinen ylittyminen on. Tämä on ymmärrettävästi lisännyt julkista keskustelua aiheen ympärillä, ja nostanut esiin tarpeen entistä voimakkaampiin ilmastotekoihin sekä yksilötasolla että yhteiskunnallisesti. Erityisen paljon huomiota on kiinnitetty esimerkiksi yksityisautoiluun, muovin käytön vähentämiseen
Category: Uncategorized

Rakennusala tukee energia-alan vihreitä tavoitteita

Rakennusala ja energia-ala ovat kuin paita ja peppu, sillä rakentaminen vaatii energiaa, kuten myös rakennusten ylläpito ja niissä asuminen. Rakennuksilla onkin siis tärkeä rooli energian kulutuksen vähentämisessä. Rakennusalalla voi tukea energia-alaa energiansäästötavoitteiden saavuttamisessa monilla tavoin, kuten tehokkaammalla rakentamisella sekä kiertotaloutta hyödyntämällä. Rakennustuotannon rooli Rakennustarvikkeiden tuotannon on laskettu tuottavan noin 5 % kaikista kasvihuonepäästöitä, ja rakentamiseen
Category: Uncategorized

Pienvesivoima auttaa lisäämään vihreää energiaa

Suomen vesivoimaloiden teho on yhteensä 3100 MW, ja pienvesivoimalla tuotetaan sähköä vuosittain noin 1089 GWh. Pienvesivoimalaitokset ovat laitoksia, joiden nimellisteho on alle 10 MW. Minivesivoimalaitokset ovat kaikista pienimpiä laitoksia, joiden teho on alle 1 MW:n. Pien- ja minivesivoimaloita on yhteensä 152 kappaletta. Yksin minivesivoimaloiden teho on yhteensä noin 57 MW. Suomessa patovoimalaitokset ovat tärkein vesivoimalaitostyyppi
Category: Uncategorized

Miten Suomen hiilijalanjälki pärjää kansainvälisessä vertailussa

Hiilijalanjäljellä ilmaistaan kasvihuonekaasujen vaikutuksia ilmastoon. Se perustuu ekologiseen jalanjälkeen ja elinkaariarviointiin, mutta siitä on olemassa myös muita määritelmiä. Hiilijalanjälki voidaan laskea globaalilla tasolla, yhteisön tasolla tai yksilön tasolla. Suomalaisten jalanjälki on korkeahko Suomen hiilijalanjälki on Euroopan muihin maihin ja jopa muihin Pohjoismaihin verrattuna korkeahko. Maan sisällä hiilijalanjälki on korkein Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla. Lämmitykseen kuluva energia
Category: Uncategorized

Yhteistuotannolla on edessä hyvät ajat

Yhteistuotanto on Suomessa tärkeämmässä roolissa kuin monessa muussa maassa. Kyseessä on ympäristöystävällinen ja tehokas tapa tuottaa sähköä ja lämpöä, ja sitä voidaan hyödyntää laajalti. Pienillä parannuksilla yhteistuotannosta voidaan saada entistäkin enemmän irti. Yhteistuotanto korvaamaton osa järjestelmää Suomessa kolme neljäsosaa kaukolämmön tuotannosta syntyy sähkön ja lämmön yhteistuotannon avulla, ja noin kolmannes sähköstä tuotetaan yhteistuotantona. Yhteistuotantosähköllä ei
Category: Uncategorized

Aurinkosähkön tuotanto on edelleen harvinaista

Suomessa aurinkoenergia ei ole edelleenkään yleistynyt samalla lailla kuin Keski-Euroopassa, vaikka aurinkoa olisi saatavilla käytännössä yhtä paljon. Tähän vaikuttavat monet tekijät, joista suurin on varastointiteknologian puute. On kuitenkin todennäköistä, että aurinkosähkö jatkaa yleistymistään. Aurinkoenergiaa riittää Suomessa auringon säteily ei ehkä ole yhtä voimakasta kuin Keski-Euroopassa, mutta keskiyön auringosta johtuen energiaa tulee maan pinnalle yhtä paljon
Category: Uncategorized

Aurinkokeräimet osana hybridienergiajärjestelmää

Aurinkokeräimellä muutetaan auringon säteily lämmöksi. Keräimet ovat yleisiä etelän maissa, mutta Suomessa ne ovat melko harvinaisia. Useimmiten aurinkokeräimen tehtävänä on absorboida auringon säteilystä saatavaa energiaa väliaineeseen, jolla voidaan lämmittää esimerkiksi lämminvesivaraajaa, jonka lämpöä voidaan käyttää käyttöveden tai kodin lämmitykseen. Kustannukset matalat Aurinkokeräimistä aiheutuvat kustannukset ovat alhaiset eikä käytöstä aiheudu myöskään päästöjä. Suomessa järjestelmästä on hyötyä
Category: Uncategorized

Suomen sähkömarkkinat ovat monipuolisemmat kuin koskaan

Suomen sähkömarkkinoilla vallitsee avoin kilpailu, mikä mahdollistaa sähköenergian kilpailuttamisen ja useiden yritysten olemassaolon. Voimalaitoksia on Suomessa satoja, ja sähköä myydään jopa 70 yrityksen voimin. Kotitaloudet voivat tuottaa myös itse sähköä. Sähkön tuotanto on muihin maihin verrattuna erittäin hajautettua. Monipuolinen tuotanto on etu Muihin Pohjoismaihinkin verrattuna Suomessa tuotetaan sähköä monipuolisista lähteistä. Esimerkiksi Norja ja Ruotsi ovat
Category: Uncategorized

Maailman suurimmat padot

Padot ovat yksi yleisimpiä ja vakaimpia tapoja tuottaa ympäristöystävällistä energiaa ympäri maailman. Suomessakin vesivoima kattaa jopa neljänneksen energiankulutuksesta. Suomalaiset padot ovat aiheuttaneet jonkin verran muutoksia ympäristöönsä ja ehkä suurin haittavaikutus on ollut kalakantojen hupeneminen – toisin kuin länsinaapurissa, Suomessa kalateiden asentaminen ei ollut alusta asti pakollista – mutta ne ovat kuitenkin melko pieniä. Tässä artikkelissa
Category: Uncategorized

Kaasuautojen määrä kasvaa

Kaasuauton polttoaineena toimii kaasu, joka voi olla biokaasua tai maakaasua. Oli polttoaineena sitten kumpi tahansa, päästöjä syntyy vähemmän kuin (muista) fossiilisista polttoaineista. Biokaasu on täysin päästötöntä, kun taas maakaasusta syntyy 20—30 % vähemmän hiukkaspäästöjä. Nestekaasu ei käy polttoaineeksi. Suomessa jo useita malleja ja tankkauspisteitä Suomessa halutaan kasvattaa vaihtoehtoisilla polttoaineilla kulkevien ajoneuvojen määrää 30 %:een vuoteen
Category: Uncategorized